3 Miten puolisot voivat järjestää omaisuutensa hallinnan?

3.1. Mitä oikeuksia voidaan muokata sopimuksella, mitä ei? Minkälaisten erilaisten aviovarallisuusjärjestelmien välillä puolisot voivat tehdä valintansa?

(Tulevat) puolisot voivat avioehtosopimuksen nojalla sopia aviovarallisuusjärjestelmästä, joka poikkeaa lakisääteisestä järjestelmästä. He voivat sopia varallisuusjärjestelmän erottelemisesta, järjestelmästä jossa yhteinen omaisuus muodostetaan avioliiton päättymisen päivämääränä, sekä yhteisten omaisuuden soveltamisalan laajentamisesta tai supistamisesta (Siviililain 717 pykälä). Sopimus voi periaatteessa sisältää minkä tahansa sitoumuksen, ellei laki kiellä sitä – se voi etenkin määritellä laista poikkeavalla tavalla ehdot nykyisten ja tulevien varojen sisällyttämisen/poissulkemisen yhteiseen omaisuuteen/yhteisestä omaisuudesta.). Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että puolisot voivat sopia ainoastaan toisen puolison omistaman tietyn omaisuuden osan (kuten kiinteistön) siirtämisestä osaksi puolisoiden yhteistä omaisuutta. Avioehtosopimuksella voi myös säädellä varallisuusoikeudelliset suhteet, jos avioliitto päättyy eroon tai toisen puolison  kuolemaan (siviililain 718 pykälän 1 ja 2 momentti). Yhteisen omaisuuden hoito voidaan myös mukauttaa avioehtosopimuksella puolisoiden tarpeiden mukaisesti.

Sopimus ei kuitenkaan edes varallisuusjärjestelmän erottelemisen nojalla voi kumota vaatimusta molempien puolisoiden suostumuksesta myydä niinsanotut tavalliset kotitalouslaitteet  (eli perheen perustarpeita palveleva irtaimisto, riippumatta siitä kuuluvatko ne yhteiseen omaisuuteen tai vain jommallekummalle puolisolle) (siviililain 718 pykälän 3 momentti). Avioehtosopimuksesta ei  saa myöskään  olla seurauksena, että puoliso ei pysty elättämään perhettä, eikä se saa myöskään vaikuttaa kolmansien oikeuksiin, paitsi million kolmannet hyväksyvät sen tai jos sopimus on kummankin puolison pyynnöstä rekisteröity avioehtosopimusten yleiseen rekisteriin (siviililain 719 ja 721 pykälät).

3.2. Mitkä ovat avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja miten sopimus on laadittava?

Tämänkaltaisten sopimusten on oltava notaarin laatimia virallisesti oikeaksi vahvistettuja asiakirjoja (siviililain 716 pykälän 2 momentti).

3.3. Milloin sopimus voidaan solmia ja milloin se tulee voimaan?

Sopimus voidaan tehdä milloin tahansa avioliiton aikana tai ennen avioliittoa. Ensimmäisessä tapauksessa sopimus tulee voimaan sen tekohetkellä. Jälkimmäisessä tapauksessa se tulee voimaan puolisoiden mennessä laillisesti naimisiin. Kuitenkin, jos sopimuksen kohde on yleiseen rekisteriin rekisteröity (esim. kiinteistö), ja on jo puolisoiden yhteiseen omaisuuteen kuuluva, tai ainoastaan toiselle puolisolle kuuluva, sopimus tulee tältä osin voimaan kolmansiin osapuoliin nähden ainoastaan jos se rekisteröidään yleiseen rekisteriin . (siviililain 720 pykälän 2 momentti). Jos puolisot sopivat takautuvasta vaikutuksesta kiinteälle järjestelmälleen, sillä ei ole mitään merkitystä.

3.4. Voivatko puolisot muokata voimassa olevaa avioehtosopimusta? Jos, millä ehdoilla?

Puolisot voivat muuttaa jo tehtyä avioehtosopimusta yhdessä sopimallaan tavalla. Myös uuden sopimuksen on oltava notaarin laatima virallisesti oikeaksi todistettu asiakirja. Yhteistä varallisuusjärjestelmää voidaan muuttaa myös tuomioistuimen päätöksellä (jommankumman puolison vaatimuksesta).

Tämänkaltaiseen muutokseen vaaditaan puolisoiden sopimus tai tuomioistuimen päätös puolisoiden yhteisen omaisuuden osalta olemassa olevassa aviovarallisuusjärjestelmässä. Myös tässä tapauksessa muutokset tulevat voimaan kolmansiin osapuoliin nähden vain määrätyillä ehdoilla.