1 Mitä lakia sovelletaan?
1.1. Mitä maan lain mukaan aviopuolisoiden aviovarallisuussuhteet määräytyvät, jos puolisot ovat eri valtioiden kansalaisia? Minkä periaatteet/säännöt määrittävät sovellettavan lain? Vaikuttaako joissakin tapauksissa lainvalintaan kansainväliset konventiot? Jos vaikuttaa, niin minkälaisissa tapauksissa?
Alankomaiden siviililain (Burgerlijk Wetboek, BW) 10:52 pykälän mukaan Alankomaissa sovelletaan aviovarallisuutta koskevaa lakia käsittelevää Haagin sopimusta (HS) vuodelta 1978; se tuli voimaan 1.9.1992 ja koskee avioliittoja, jotka on solmittu aikavälillä 1.9.1992–28.1.2019. Ennen 1 päivää syyskuuta 1992 solmittuihin avioliittoihin sovelletaan eri sääntöjä. Alankomaat ei ole tehnyt kahdenvälisiä sopimuksia. Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvilla, Karibialla sijaitsevilla merentakaisilla alueilla sovelletaan kuitenkin erillisiä alueiden välisiä sääntöjä. Jos lainsäädäntöä ei valita erikseen ja jos puolisot eivät ole saman valtion kansalaisia, sovellettava lainsäädäntö määräytyy puolisoiden ensimmäisen yhteisen asuinpaikan mukaan (Haagin yleissopimuksen 4 artiklan 1 kohta). Jos puolisot ovat saman valtion kansalaisia (katso Haagin yleissopimuksen 15 artikla), asiaan sovelletaan tietyin ehdoin heidän kotimaansa lainsäädäntöä (katso Haagin yleissopimuksen 4 artiklan 2 kohta ja 5 artikla). Jos puolisoilla ei ole ensimmäistä yhteistä asuinpaikkaa eivätkä he ole saman valtion kansalaisia, asiaan sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, johon puolisot liittyvät – asian kaikki olosuhteet huomioon ottaen – läheisimmin (katso Haagin yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohta). Sovellettava lainsäädäntö voi vaihtua kansalaisuuden myöntämisen tai maahanmuuton perusteella tai sen jälkeen, kun kyseinen henkilö on oleskellut kymmenen vuoden ajan tietyssä valtiossa (katso Haagin yleissopimuksen 7 artikla). Vaihtoa ei sovelleta takautuvasti (Haagin yleissopimuksen 8 artikla). Vaihtuminen voidaan estää valitsemalla sovellettava lainsäädäntö tai tekemällä avioehtosopimus.
EU:n asetuksen 2016/1103 tultua hyväksytyksi 24. kesäkuuta 2016 tulivat voimaan uudet säännöt, joiden perusteella määritellään, mitä lakia sovelletaan kaikkiin 29.1.2019 tai sen jälkeen solmittuihin avioliittoihin sekä avioliittoihin, jotka on solmittu ennen asetuksen voimaantuloa ja joiden yhteydessä puolisot ovat valinneet, mitä lakia heidän aviovarallisuuteensa sovelletaan 29.1.2019 alkaen.
Jos puolisot eivät ole tehneet valintaa, artiklassa 26 on säädetty seuraava ensisijaisuusjärjestys, jonka mukaan sovellettava laki määritellään:
- Puolisoiden ensimmäinen tavanmukainen asuinpaikka avioitumisen jälkeen.
- Jos tätä ei voida soveltaa, puolisoiden yhteinen kansalaisuus avioitumishetkellä. Tätä kriteeriä ei voida soveltaa, jos puolisoilla on useita yhteisiä kansalaisuuksia.
- Jos tätä ei voida soveltaa, sen valtion laki, johon puolisoilla yhdessä on läheisin yhteys avioitumishetkellä.
Poikkeuksellisesti ja jommankumman puolison pyynnöstä toimivaltainen oikeusviranomainen voi päättää, että sovellettava laki on muu kuin sen valtion laki, jossa oli puolisoiden ensimmäinen tavallinen yhteinen asuinpaikka avioitumisen jälkeen (artikla 22.3); kuitenkin vain, jos he ovat tavallisesti asuneet tässä valtiossa pidempään kuin ensimmäisessä tavallisessa yhteisessä asuinpaikassaan.
1.2. Voivatko puolisot valita sovellettavan lain? Jos puolisoilla on mahdollista valita sovellettava laki, mitkä periaatteet ohjaavat lainvalintaa (esim. valittavat lait, muodolliset vaatimukset, takautuvuus)?
Ennen avioitumistaan tai avioliiton aikana puolisot voivat valita, mitä lakia heidän aviovarallisuuteensa sovelletaan. Viimeistään 28.1.2019 he voivat valita joko jommankumman puolison tavallisen asuinpaikan lain tai sellaisen valtion lain, jonka kansalainen jompikumpi puoliso on, ja kiinteän omaisuuden osalta sen sijaintivaltion lain (Haagin yleissopimuksen 3 ja 6 artikla). Tietyn lainsäädännön valinnasta on sovittava nimenomaisesti, tai valinnan on perustuttava yksiselitteisesti avioehtosopimukseen (katso Haagin yleissopimuksen 11 artikla). Jälkimmäisessä tapauksessa avioehtosopimuksessa on viitattava lainsäädännön täsmällisiin kohtiin. Lainsäädännön valintaan sovelletaan avioehtosopimuksia koskevia lakisääteisiä vaatimuksia, ja siihen vaikuttaa joko valittu lainsäädäntö tai paikka, jossa lainsäädäntö valitaan (Haagin yleissopimuksen 13 artikla). Jos lainsäädäntö valitaan tai valittua lainsäädäntöä vaihdetaan avioliiton aikana, lähtökohtana on se, että molempien puolisoiden on täytynyt hyväksyä nykyinen järjestelmä.
EU:n asetuksen 2016/1103 mukaan on mahdollista valita puolisoiden aviovarallisuuteen sovellettavaksi jonkin sellaisen valtion laki, jonka kansalainen ainakin toinen puoliso on, tai sellaisen valtion laki, joka on jommankumman puolison tavallinen asuinpaikka valintasopimusta tehtäessä (artikla 22). Tämä valinta on mahdollinen vasta 29.1.2019 alkaen avioehtosopimuksen tai lainvalintasopimuksen yhteydessä ja artiklassa 23 lueteltujen muotomääräysten mukaisesti.
Todettakoon edelleen, että aviovarallisuuteen avioliiton aikana sovellettava laki voi ainoastaan vaikuttaa tulevaisuuteen, elleivät puolisot sovi toisin eikä tämä vaikuta haitallisesti kolmansien oikeuksiin.
Nämä uudet säännöt koskevat kaikkia puolisoita riippumatta avioitumisen ajankohdasta, jos valintapäätös tehdään 29.1.2019 tai sen jälkeen.
