3.1. Mitä oikeuksia voidaan muokata sopimuksella, mitä ei? Minkälaisten erilaisten aviovarallisuusjärjestelmien välillä puolisot voivat tehdä valintansa?

Jos puolisot tekevät avioehtosopimuksen, he voivat paitsi valita sopimuksella jonkin vaihtoehtoisista aviovarallisuusjärjestelmistä, myös mukauttaa kyseisen aviovarallisuusjärjestelmän nojalla sovellettavia säännöksiä ( siviililain 1408 pykälän 1 momentti). Puolisot voivat avioehtosopimuksissaan myös valita sovellettavan lainsäädännön (katso 1.2 kohta).

Yleensä sovellettavan kertyneiden tulojen yhteisomistusjärjestelmän sijaan puolisot voivat valita omaisuuden erillisomistuksen (siviililain 1414 pykälä), omaisuuden täysimääräisen yhteisomistuksen ( siviililain 1415 pykälä ja sitä seuraavat pykälät) tai kertyneiden tulojen valinnaiseen yhteisomistukseen perustuvan ranskalais-saksalaisen aviovarallisuusjärjestelmän .

Jos puolisot valitsevat omaisuuden erillisomistuksen, lakisääteinen aviovarallisuusjärjestelmä kumotaan. Tässä sopimukseen perustuvassa aviovarallisuusjärjestelmässä kertyneitä tuloja ei tasata.

Täysimääräiseen yhteisomistukseen perustuvassa järjestelmässä (joka on käytännössä harvinainen) puolisoiden omaisuus katsotaan puolisoiden yhteiseksi omaisuudeksi (siviililain 1416 pykälä). Omaan omaisuuteen ja varattuun omaisuuteen sovelletaan kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Omaisuus, jota ei voida siirtää oikeustoimella, katsotaan puolison omaksi omaisuudeksi ( siviililain 1417 pykälän 2 momentti). Puolison omaksi omaisuudeksi katsotaan esimerkiksi velat, joita ei voida siirtää tai ulosmitata, velat, jotka liittyvät palkkatuloihin, sekä elatusmaksut, joita ei voida ulosmitata, samoin kuin henkilökohtaisessa vastuussa olevan osakkaan osuus avoimesta yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä. Varatuksi omaisuudeksi katsotaan muun muassa omaisuus, joka on varattu avioehtosopimuksella jommallekummalle puolisoista, joka on saatu puolison menehtymisen seurauksena tai jonka puoliso on saanut kolmannelta osapuolelta, jos kuollut osapuoli on määrännyt testamentissaan tai kolmasosapuoli on määrittänyt lahjoitusta tehdessään, että näin saatu omaisuus on katsottava varatuksi omaisuudeksi.

Yhteisomistuksessa oleva omaisuus on molempien puolisojen yhteistä omaisuutta ( siviililain 1419 pykälä). Jos avioehtosopimuksessa ei muuta määrätä, puolisot hallitsevat yhteistä omaisuuttaan yhdessä.

Puolisot voivat myös valita kertyneiden tulojen valinnaiseen yhteisomistukseen perustuvan ranskalais-saksalaisen aviovarallisuusjärjestelmän riippumatta siitä, onko jompikumpi puolisoista Ranskan kansalainen tai onko hänen pysyvä asuinpaikkansa Ranskassa. Tämä valinnainen aviovarallisuusjärjestelmä vastaa lähinnä erillisomistusta, mutta siinä myös säädetään tietyistä pakollisista korvaustoimenpiteistä ja omaisuuden vapaata luovuttamista koskevien erityissääntöjen rajoituksista etenkin puolisoiden yhteisen asunnon osalta.

Sopimusvapautta rajoitetaan vilpittömän mielen periaatteella. Näin ollen avioehtosopimuksen on paitsi oltava julkisen politiikan perussääntöjen mukainen, myös täytettävä tätä tiukempia vaatimuksia, joilla estetään jommankumman puolison yksipuolinen syrjintä sopimuksen tekohetkellä ja sen voimassaoloaikana.

3.2. Mitkä ovat avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja miten sopimus on laadittava?

Siviililain 1410 pykälän nojalla notaarin on vahvistettava avioehtosopimus molempien osapuolten läsnä ollessa.

3.3. Milloin sopimus voidaan solmia ja milloin se tulee voimaan?

voimaan vasta vihkimisen jälkeen (siviililain 1408 pykälä).

3.4. Voivatko puolisot muokata voimassa olevaa avioehtosopimusta? Jos, millä ehdoilla?

Puolisot voivat milloin tahansa muuttaa voimassa olevia sopimuksia asiaan sovellettavien virallisten vaatimusten mukaisesti.

Print this topic

back to top