1 Mitä lakia sovelletaan?
1.1. Mitä maan lain mukaan aviopuolisoiden aviovarallisuussuhteet määräytyvät, jos puolisot ovat eri valtioiden kansalaisia? Minkä periaatteet/säännöt määrittävät sovellettavan lain? Vaikuttaako joissakin tapauksissa lainvalintaan kansainväliset konventiot? Jos vaikuttaa, niin minkälaisissa tapauksissa?
Viimeistään 28.1.2019 solmittuihin avioliittoihin sovelletaan Espanjan kansallista lainsäädäntöä. Avioliiton vaikutuksia säännellään puolisoiden yhteisellä yksityisoikeudella (jonka määrittämisperusteena käytetään kansalaisuutta, ja jos molemmat puolisot ovat Espanjan kansalaisia, myös kotiseutua ("vecindad civil"), jonka avulla voidaan määrittää, mitä Espanjan järjestelmistä voidaan soveltaa) avioliiton solmimishetkellä. Jos tällaista lainsäädäntöä ei ole, niitä säännellään jommankumman puolison pysyvän asuinpaikan yksityisoikeudella tai lainsäädännöllä. Puolisoiden on määritettävä lainsäädäntö virallisella asiakirjalla ennen avioitumista. Jos lainsäädäntöä ei valita, avioliiton vaikutuksia säännellään sen paikan lainsäädännöllä, joka on puolisoiden yhteisenä asuinpaikkana välittömästi avioitumisen jälkeen, tai jos tällaista asuinpaikkaa ei ole, avioitumispaikan lainsäädännöllä ( siviililain 9 pykälän 2 momentti).
Jos sovellettavaa lainsäädäntöä ei voida määrittää (toisin sanoen puolisot, jotka ovat kotoisin eri seuduilta (vecindad civil), jotka eivät ole tehneet sopimusta ennen avioitumista, joilla ei ole yhteistä asuinpaikkaa avioitumisen jälkeen ja jotka ovat avioituneet ulkomailla), sovelletaan Espanjan kansalaisten välisiä avioliittoja koskevia lainvalintasääntöjä ( siviililain 16 pykälän 3 momentti).
EU:n asetuksen 2016/1103 tultua hyväksytyksi 24. kesäkuuta 2016 tulivat voimaan uudet säännöt, joiden perusteella määritellään, mitä lakia sovelletaan kaikkiin 29.1.2019 tai sen jälkeen solmittuihin avioliittoihin sekä avioliittoihin, jotka on solmittu ennen asetuksen voimaantuloa ja joiden yhteydessä puolisot ovat valinneet, mitä lakia heidän aviovarallisuuteensa sovelletaan 29.1.2019 alkaen.
Jos puolisot eivät ole tehneet valintaa, artiklassa 26 on säädetty seuraava ensisijaisuusjärjestys, jonka mukaan sovellettava laki määritellään:
Poikkeuksellisesti ja siinä tapauksessa, että toinen puoliso tätä pyytää, toimivaltainen oikeusviranomainen voi päättää, että on mahdollista soveltaa muun valtion lakia kuin sen, joka on puolisoiden ensimmäinen tavanomainen asuinpaikka avioitumisen jälkeen (artikla 22.3).
1.2. Voivatko puolisot valita sovellettavan lain? Jos puolisoilla on mahdollista valita sovellettava laki, mitkä periaatteet ohjaavat lainvalintaa (esim. valittavat lait, muodolliset vaatimukset, takautuvuus)?
Viimeistään 28.1.2019 puolisot voivat valita sovellettavan lain vapaasti vain, jos heillä ei ole yhteistä kansalaisuutta. Edellä olevan 1.1 kohdan mukaisesti he voivat valita jompaankumpaan sopimusosapuolena olevaan puolisoon sovellettavan lainsäädännön (eli jommankumman puolison kotimaan yksityisoikeuden – katso edellä – tai jommankumman puolison pysyvänä asuinpaikkana avioitumishetkellä olevan paikan lainsäädännön) ( siviililain 9 pykälän 2 momentti).
EU:n asetuksen 2016/1103 mukaan on mahdollista valita puolisoiden aviovarallisuuteen sovellettavaksi jonkin sellaisen valtion laki, jonka kansalainen ainakin toinen puoliso on, tai sellaisen valtion laki, joka on jommankumman puolison tavallinen asuinpaikka valintasopimusta tehtäessä (artikla 22). Tämä valinta on lain mukaan mahdollinen vain päivämäärästä 29.1.2019 lähtien joko avioehtosopimuksella tai lainvalinta¬sopimuksella ja niin, että artiklan 23 muotovaatimukset täyttyvät, mikä tarkoittaa, että notaarin laatima virallinen asiakirja on pakollinen.
Todettakoon edelleen, että aviovarallisuuteen avioliiton aikana sovellettava laki voi ainoastaan vaikuttaa tulevaisuuteen, elleivät puolisot sovi toisin eikä tämä vaikuta haitallisesti kolmansien oikeuksiin.
