Yhteisomistusjärjestelmä raukeaa avioeron tai asumuseron seurauksena. Raukeamisen yhteydessä yhteinen omaisuus jaetaan ja likvidoidaan ( siviililain 1392 pykälä). Myös avioliitto raukeaa avioeron seurauksena.

5.1. Miten omaisuus (oikeudet in rem) jaetaan?

Omaisuus jaetaan seuraavasti: Aluksi luetteloidaan (siviililain 1396 pykälä) puolisoiden varat (siviililain 1397 pykälä) ja velat ( siviililain 1398 pykälä). Kun luettelointi on suoritettu, yhteiset velat maksetaan käteisellä tai yhteisestä omaisuudesta ( siviililain 1399–1400 pykälä). Velkojien oikeudet pysyvät muuttumattomina, kunnes velat on maksettu kokonaisuudessaan ( siviililain 1401 pykälä). Kun velkojat ovat saaneet oman osuutensa, kummallekin puolisolle suoritetaan hänelle kuuluvat korvaukset ja maksut ( siviililain 1403 pykälä). Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan tasapuolisesti puolisoiden tai heidän perillistensä kesken (siviililain 1404 pykälä).

Jaettavaksi ei oteta henkilökohtaista omaisuutta, jota ei voida jakaa siksi, että omaisuus kuuluu omistajalleen. Tällainen omaisuus luetellaan siviililain 1346 pykälässä.

Vaikka puolisoiden yhteinen asunto olisi jätetty omaisuudenjaon soveltamisalan ulkopuolelle siksi, että se on vain toisen puolison omistuksessa, tuomioistuin voi määrätä, että asunto on osoitettava toiselle puolisolle, jos hänen on saatava käyttää asuntoa edelleen omien olennaisten tarpeidensa täyttämiseksi tai jos puolisoiden yhteisen lapsen on merkittävästä syystä saatava jatkaa asumista kyseisessä asunnossa ( siviililain 96 pykälä).

5.2. Kuka on vastuussa veloista avioeron/erilleen muuttamisen jälkeen?

Kun luettelointi on suoritettu, yhteiset velat maksetaan käteisellä tai yhteisestä omaisuudesta ( siviililain 1399–1400 pykälä). Velkojien oikeudet pysyvät muuttumattomina, kunnes velat on maksettu kokonaisuudessaan ( siviililain 1401 pykälä).

5.3. Voiko toinen puoliso vaatia toiselta puolisolta avio-oikeuden alaisen omaisuuden esinekohtaisen jaon lisäksi erityistä tasausmaksua rahassa?

Jos asumuserosta tai avioerosta aiheutuu jommallekummalle puolisolle toista puolisoa suurempaa taloudellista haittaa, heikommassa asemassa olevalla puolisolla on oikeus korvauksiin, jotka voivat koostua väliaikaisista tai toistaiseksi voimassa olevista elatusmaksuista tai kertamaksusta. Puolisot voivat sopia korvauksista tuomarin hyväksymällä sääntelysopimuksella. Jos tällaista sopimusta ei voida tehdä, myös tuomari voi määrittää korvaukset ottaen huomioon tietyt olosuhteet (siviililain 97 pykälä). Vilpittömässä mielessä toimineella puolisolla on myös oikeus korvauksiin siinä tapauksessa, että avioliitto mitätöidään ( siviililain 98 pykälä). Elatusmaksuja voidaan muuttaa, jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi (siviililain 100 pykälä). Elatusoikeus voidaan myös tietyissä olosuhteissa menettää (siviililain 101 pykälä).

5.3.1. Jos aviovarallisuusjärjestelmä on omaisuuden yhteisyyden säästön järjestelmä, niin miten säästö on jaettava puolisoiden kesken?
- Onko korvaus maksettava rahana vai voiko sen suorittaa osoittamalla toiselle puolisolle säästöä vastaava osa omaisuudesta?
- Miten korvaus arvostetaan?
- Mikä on tasausmaksun määrä?
- Missä menettelyssä korvauksen suuruudesta päätetään?

Yhteisomistusjärjestelmässä korvausvaateen hyväksymistä sekä korvauksen laskemista, maksamista ja kestoa säännellään 5.3 kohdassa kuvatuilla säännöksillä.

5.3.2. Jos puolisoiden aviovarallisuusjärjestelmä on muu kuin omaisuuden yhteisyyden säästön järjestelmä, miten omaisuus jaetaan?

Samoja sääntöjä (5.3 kohta) sovelletaan myös muihin aviovarallisuusjärjestelmiin.

Print this topic

back to top