5 Mitkä ovat avioeron/asumuseron vaikutukset?
5.1. Miten omaisuus (oikeudet in rem) jaetaan?
Englanti/Wales
Avioerotilanteessa tuomioistuimet voivat melko vapaasti tehdä erilaisia päätöksiä (niin sanotut korvauspäätökset), mukaan luettuina omistussuhteiden muuttaminen tai jopa omaisuuden myynti, omaisuuden siirtäminen trustiin, kertasuoritukset, määräaikaissuoritukset, eläkkeitä koskevat määräykset ja niin edelleen (avioerosta vuonna 1973 annetun lain 21 pykälä ja sitä seuraavat pykälät). Lain 25 pykälän säännöksissä luetellaan "näkökohdat, jotka tuomioistuimen on otettava huomioon tehdessään päätöstä siitä, miten se aikoo käyttää toimivaltaansa". Ensimmäisenä huomioon otettavana näkökohtana mainitaan perheen lasten hyvinvointi. Korvauspäätösten perimmäisenä tavoitteena on taata oikeudenmukainen lopputulos. Asiassa Miller vs. Miller; McFarlane vs. McFarlane [2006] UKHL 24 Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuone määritti kolme oikeudenmukaisuuteen liittyvää keskeistä näkökohtaa eli (osapuolten ja heidän lastensa) tarpeet, korvaukset (parisuhteesta aiheutuneesta haitasta) ja (omaisuuden) jakaminen. Koska useissa – jos ei jopa useimmissa – tapauksissa tarpeet ovat omaisuutta suurempia, tarpeet ovat usein ratkaisevassa asemassa. Näin ollen oikeudenmukaisuuden muut näkökohdat eivät yleensä ole tärkeässä asemassa tai ne ovat käytännössä merkityksettömiä.
Edellä mainitussa asiassa pidettyjen loppupuheenvuorojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että omaisuuden tiettyjä osia (etenkin ennen avioliittoa hankittua, perittyä ja lahjana saatua omaisuutta tai muuta kuin aviovarallisuuteen kuuluvaa omaisuutta) olisi avioeroon liittyvässä osituksessa kohdeltava eri tavalla kuin yhteisen panoksen ansiosta hankittua varallisuutta tai puolisoiden yhteistä asuntoa. Tässä yhteydessä kuitenkin katsottiin, että parisuhteen pituus on otettava huomioon erilaisesta kohtelusta päätettäessä (erilainen kohtelu on lyhyiden parisuhteiden osalta tärkeämpää kuin pidempien parisuhteiden osalta).
Skotlanti
Puolisot voivat sopia jakamisesta. Jos puolisot eivät saa tehtyä sopimusta, he voivat avioerotilanteessa vaatia ositusta perhelainsäädännöstä (Skotlanti) vuonna 1985 annetun lain 9 pykälässä säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Yhtenä periaatteena on se, että määritelmän mukaisen aviovarallisuuden (eli sen omaisuuden, jonka puolisot ovat hankkineet avioliiton aikana mutta ennen eroamispäivää ja jota ei ole saatu lahjana tai perintönä, sekä mahdollisen avioliittoa varten hankitun asunnon; perhelainsäädännöstä (Skotlanti) vuonna 1985 annetun lain 10 pykälä) nettoarvo on jaettava tasapuolisesti puolisoiden kesken (perhelainsäädännöstä (Skotlanti) vuonna 1985 annetun lain 9 pykälän 1 momentin a alamomentti). Tasapuolisella jakamisella tarkoitetaan sitä, että nettoarvo jaetaan yleensä tasan puolisoiden kesken. Tuomioistuimella on kuitenkin erityisissä olosuhteissa oikeus poiketa tasapuolisuuden tiukasta tulkinnasta (katso perhelainsäädännöstä (Skotlanti) vuonna 1985 annetun lain 10 pykälän 6 momentti).
5.2. Kuka on vastuussa veloista avioeron/erilleen muuttamisen jälkeen?
Englanti/Wales
Katso vastaus 2.6 kohdassa.
Skotlanti
Aiemmin vastuussa olleen puolison vastuu pysyy muuttumattomana.
5.3. Voiko toinen puoliso vaatia toiselta puolisolta avio-oikeuden alaisen omaisuuden esinekohtaisen jaon lisäksi erityistä tasausmaksua rahassa?
Englanti/Wales
Ei, mutta katso vastaus 5.1 kohdassa.
Skotlanti
Avioerotilanteessa sovellettavan aviovarallisuuden nettoarvon tasapuolista jakamista koskevan periaatteen nojalla toinen puolisoista voi vaatia toiselta puolisolta tasinkoa tasapuolisuuden varmistamiseksi.
