5.1. Miten omaisuus (oikeudet in rem) jaetaan?

Jos puolisot eivät ole toisin sopineet, omaisuuden erillisyyden periaate on voimassa avioeroon asti (avioeron yhteydessä voimaan tulevasta sopimuksesta avioeron varalta ks. edellä kohta 3.1.). Puolisot voivat tehdä sopimuksen perheen käyttöomaisuuden ja säästöjen jakamisesta tai tehdä oikeudelle hakemuksen ositusratkaisusta viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun avioeroa koskeva asia tuli lainvoimaiseksi (§§ 85, 95 EheG).

Osituksen piiriin kuuluu perheen käyttöomaisuus ja avioliiton aikaiset säästöt (§ 81 Abs 1 EheG). Käyttöomaisuudella tarkoitetaan fyysisiä tavaroita, jotka olivat molempien puolisoiden käytössä avioliiton aikaisen yhteisasumisen aikana (§ 81 para 2 EheG). Tähän kuuluvat myös asunto ja taloustavarat. Myös oikeudet voivat kuulua osana käyttöomaisuuteen (esim. esineoikeudet kiinteään omaisuuteen) (§ 86 para 1 EheG). Avioliiton aikaiset säästöt ovat säästöjä tai omaisuutta, jonka puolisot ovat hankkineet yhdessä asumisen aikana, ja jotka yleensä on tarkoitettu realisoitavaksi (§ 81 para 3 EheG).

Osituksen ulkopuolelle jäävät tavarat, jotka puolisot omistivat ennen avioliittoa sekä sellainen omaisuus,  jonka puoliso on saanut perinnöksi tai lahjaksi sivulliselta sekä tavarat, jotka on tarkoitettu ainoastaan yhden puolison henkilökohtaiseen käyttöön tai hänen ammattinsa harjoittamiseen, ja tavarat, jotka kuuluvat yhtiöön tai ovat yhtiön osakkeita, ellei kyse ole puhtaasti sijoituksista (§ 82 EheG). Aviopuolisoiden koti ja taloustavarat - vaikka toinen puoliso olisi omistanut  ne  ennen avioliitoa tai  perinyt tai saanut ne lahjaksi avioliiton aikana – kuuluvat ositettavan varallisuuden piiriin , mikäli puolisot ovat asiasta yhtä mieltä, jos  toinen puoliso on riippuvainen niiden jatkuvasta käytöstä tai kun yhteinen lapsi tarvitsee niitä (§ 82 para 2 EheG). Yhteisen asunnon sisällyttäminen ositukseen 82 §:n 2 momentin mukaisesti voidaan estää puolisoiden välisellä sopimuksella (§ 87 para 1 EheG). 

Ositettava omaisuus tulee jakaa kohtuuden mukaan. Omaisuuden jakamisessa on otettava huomioon molempien puolisoiden panostusten määrä ja laatu omaisuuden hankintaan sekä lasten hyvinvointi (§ 83 para 1 EheG).

Jos puolisot eivät ole solmineet avioehtoa ja omaisuuden yhteisyyden piiriin kuuluneita esineitä ei jaeta  §§ 81et seq EheG mukaan, avioehdon voimassaolo muun sopimuksen puuttuessa riippuu puolisoiden syyllisyydestä avioeroon. Jos molemmat puolisot ovat kumpikin yhtä syyllisiä avioeroon, kumpikin puoliso saa pitää avioliittoon tuomansa omaisuuden. Jos toinen puoliso on selvästi enemmän syyllinen eroon, toinen puoliso voi valita, kumotaanko avioehto vai jaetaanko omaisuus puolisoiden kesken tasan samalla tavalla kuin toisen puolison kuollessa (§ 1266 ABGB). Perintösopimukseen perustuva oikeus pysyy voimassa  syyttömän osapuolen hyväksi (§ 1266 ABGB).

5.2. Kuka on vastuussa veloista avioeron/erilleen muuttamisen jälkeen?

Päivittäisessa käytössä olevaan avio-omaisuuteen, säästöihin tai päivittäisiin elämiskuluihin liittyvät velat tulee arvioida osituksen yhteydessä (§ 81 para 1 EheG) (§ 83 para 1 EheG). Jos puolisoiden välillä ei ole asiasta sopimusta, tuomioistuin voi määrätä, kumman puolison vastuulla velkojen maksaminen on (§ 92 EheG).

5.3. Voiko toinen puoliso vaatia toiselta puolisolta avio-oikeuden alaisen omaisuuden esinekohtaisen jaon lisäksi erityistä tasausmaksua rahassa?

Ositus tulee suorittaa ensisijaisesti jakamalla esineet. Jos osituksen toteuttaminen tasapuolisesti ei tällä tavoin ole mahdollista,  tuomioistuin voi määrätä tasinkoa heikompaan asemaan jääneelle puolisolle (§ 94 para 1 EheG).

Print this topic

back to top