5.1. Miten omaisuus (oikeudet in rem) jaetaan?

Puolison osuus yhteisestä omistuksesta  määritellään   yhteisomistuksen päättymisen hetkellä vallitsevasta statuksesta ja arvosta. Arvon muutokset yhteisomistuksen päättymisen ja sen jaon välisenä aikana otetaan huomioon, paitsi jos sen voidaan katsoa johtuvan jommankumman puolison menettelyistä. Yhteisen omaisuuden yksityiskohtaisessa jaossa sovelletaan sopimusehtoja, edellyttäen, että niitä sovellettaessa noudatetaan ehtoa, että jakoa ei saa suorittaa luontoissuorituksena mikäli jompikumpi puolisoista vastustaa sitä pätevistä syistä. Näitä sopimusehtoja sovelletaan myös yhteisomistuksiin kuuluvien oikeuksien ja saatavien jaossa.

(Siviililain Art. 4:60)

Omaisuuden jaossa tuomioistuin ottaa huomioon puolisoiden sopimuksen. Varat, joita toinen puoliso tarvitsee ammattinsa tai yksityisen yrityistoimintansa harjoittamiseen, tulevat pääsääntöisesti tälle puolisolle.

(Siviililain Art. 4:61 (1-2))

Yhteisomistuksen päättymisen hetkellä oleva erillinen omaisuus jaetaan luontoissuorituksena, paitsi silloin, kun tämä ei ole mahdollista varojen sekoittumisen vuoksi tai jos jako todennäköisesti alentaa huomattavasti yhteisen tai erillisen omaisuuden arvoa.

(Siviililain Art. 4:62)

Avioliiton purkautuminen tai yhteisen avioelämän päättyminen ei itsessään  päätä toisen puolison laillisessa omistuksessa olevassa asunnossa (esim. asunto, joka on kokonaan toisen puolison nimissä) asuvan puolison asumisoikeutta.

(Siviililain Art. 4:77 (2))

5.2. Kuka on vastuussa veloista avioeron/erilleen muuttamisen jälkeen?

Yhteisen omaisuuden purkamisen jälkeen puolisot vastaavat yhteisistä veloista samassa suhteessa kuin heidän yhteinen omaisuutensa on jaettu (eli puolet ja puolet).

Jos tietty omaisuus on velan rasittama, veloista vastaa se puoliso, joka on jaossa saanut tämän omaisuuden.

(Siviililain Art. 4:61 (4))

5.3. Voiko toinen puoliso vaatia toiselta puolisolta avio-oikeuden alaisen omaisuuden esinekohtaisen jaon lisäksi erityistä tasausmaksua rahassa?

5.3.1. Jos aviovarallisuusjärjestelmä on omaisuuden yhteisyyden säästön järjestelmä, niin miten säästö on jaettava puolisoiden kesken?
- Onko korvaus maksettava rahana vai voiko sen suorittaa osoittamalla toiselle puolisolle säästöä vastaava osa omaisuudesta?
- Miten korvaus arvostetaan?
- Mikä on tasausmaksun määrä?
- Missä menettelyssä korvauksen suuruudesta päätetään?

5.3.2. Jos puolisoiden aviovarallisuusjärjestelmä on muu kuin omaisuuden yhteisyyden säästön järjestelmä, miten omaisuus jaetaan?

Yhteisen omaisuuden jaon aikana voidaan esittää korvausvaatimuksia kaikista sellaisista kuluista, jotka on käytetty yhteisestä omaisuudesta erilliseen omaisuuteen, erillisestä omaisuudesta yhteiseen omaisuuteen sekä yhden puolisen erillisestä omaisuudesta toisen puolison erilliseen omaisuuteen, mukaanlukien toisen puolison omaisuuden velkojen selvittäminen. Korvausvaatimukset selvitetään puolisoiden osuuksien arvoja määrittelevien sopimusehtojen mukaisesti (ks. kohta 5.1.).

Erillisestä omaisuudesta yhteisten kulujen kattamiseksi käytetyistä varoista voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatia korvaus.

Korvaukseen ei ole oikeutta, jos puoliso on siitä luopunut. Luopumiseen ei ole mitään muodollisia vaatimuksia, mutta todistustaakka kuuluu puolisolle, joka vetoaa luopumiseen.

Jos kustannukset nostavat huomattavasti kiinteistöomaisuuden arvoa, puoliso jolla on oikeus korvaukseen, voi vaatia myös omaisuuden arvonkorotusta vastaavaa omistusosuutta.

Oikeutta korvaukseen ei ole, jos yhteistä omaisuutta ei ole yhteisomaisuuden järjestelmän päättyessä ja puolisolla, joka on velvollinen suorittamaan korvausta, ei ole myöskään erillistä omaisuutta.

(Siviililain Art. 4:59)

Print this topic

back to top