1.1. Mitä maan lain mukaan aviopuolisoiden aviovarallisuussuhteet määräytyvät, jos puolisot ovat eri valtioiden kansalaisia? Minkä periaatteet/säännöt määrittävät sovellettavan lain? Vaikuttaako joissakin tapauksissa lainvalintaan kansainväliset konventiot? Jos vaikuttaa, niin minkälaisissa tapauksissa?

Oikeuskäytännön perusteella puolisoiden välistä varallisuussuhdetta säätelee Tanskassa sen maan lainsäädäntö, jossa aviomiehen vakituinen asuinpaikka on sijainnut avioliiton alkaessa. Mikäli aviomies kuitenkin vaihtaa vakituisena asuinpaikkanaan olevaa maata avioliittoon liittyvistä syistä, sovelletaan aviomiehen uutena vakituisena asuinpaikkana olevan maan lainsäädäntöä. Tanskan lainsäädännön perustella vakituinen asuinpaikka on paikka, jossa henkilö asuu ja johon hän aikoo jäädä. Henkilö säilyttää vakituista asuinpaikkaa koskevan statuksensa vaikka hän asuisikin jonkin aikaa toisessa maassa. Muiden Pohjoismaiden (Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi) osalta puolisoiden väliseen varallisuussuhteeseen sovellettavaa lainsäädäntöä säätelee pohjoismainen avioliittokonventio. Konvention 3 artiklan perusteella puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan sen sopimusvaltion lakia, johon puolisot avioliittoon mennessään asettuivat asumaan, jos puolisot ovat jo avioliittoon mennessään olleet jonkin sopimusvaltion kansalaisia. Jos molemmat puolisot ovat myöhemmin asettuneet asumaan johonkin toiseen sopimusvaltioon ja asuneet siellä vähintään kaksi vuotta, sovelletaan kuitenkin tämän valtion lakia. Jos kummallakin puolisolla on aikaisemmin avioliiton aikana ollut asuinpaikka tässä valtiossa tai jos kumpikin on sen kansalainen, sen lakia sovelletaan kuitenkin välittömästi siitä alkaen, kun he ovat asettuneet asumaan tähän valtioon. (pohjoismainen avioliittokonventio; vuonna 2006 tehty muutossopimus)

1.2. Voivatko puolisot valita sovellettavan lain? Jos puolisoilla on mahdollista valita sovellettava laki, mitkä periaatteet ohjaavat lainvalintaa (esim. valittavat lait, muodolliset vaatimukset, takautuvuus)?

Oikeuskäytännön perusteella puolisot eivät voi valita varallisuussuhteisiinsa sovellettavaa lainsäädäntöä. Puolisot, joihin pohjoismaista avioliittokonventiota sovelletaan, voivat kuitenkin sopia muun muassa siitä, että heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan sen sopimusvaltion lakia, jossa jommallakummalla puolisolla on vakinainen asuinpaikka tai jonka kansalainen jompikumpi puolisoista on sopimusta tehtäessä. Sopimus lainvalinnasta on katsottava muodoltaan päteväksi, jos se silloin, kun sopimus tehtiin, täytti muotomääräykset sen sopimusvaltion lain mukaan, jota konvention mukaan sovellettiin puolisoiden varallisuussuhteisiin, tai jonka kansalaisia puolisot olivat tai toinen heistä oli. Jos laissa ei ole muotomääräyksiä lainvalinnasta tehdylle sopimukselle, sen pätevyys arvioidaan avioehtosopimusta koskevien muotomääräysten nojalla. Tanskan lainsäädännössä ei ole säädetty lainvalintasopimuksiin liittyvistä muotomääräyksistä. (pohjoismainen avioliittokonventio; vuonna 2006 tehty muutossopimus)

Print this topic

back to top