5.1. Miten omaisuus (oikeudet in rem) jaetaan?

Suomen aviovarallisuusjärjestelmässä yhteisen omaisuuden ositukseen kuuluva omaisuus (avio-oikeuden kattama omaisuus) määritetään avioeroa koskevan asian vireille tulemisen päivämäärän perusteella. Täten puolison avio-oikeus ei koske omaisuutta, jonka toinen puoliso ansaitsee, perii tai saa lahjoituksena tämän päivämäärän jälkeen. Omaisuuden osituspäivänä määritetty arvo on oleellinen osituksen kannalta. Kumpikin puoliso saa osituksessa puolet puolisoiden yhteisen omaisuuden säästöstä (avioliittolain 35 pykälä). Puolisojen osuutta määritettäessä lasketaan siis yhteisen omaisuuden arvo ja jaetaan se kahdella. Tämän jälkeen omaisuuden arvosta vähennetään ne puolison yksityiset velat, jotka ovat syntyneet ennen avioeroa koskevan asian tulemista vireille, sekä veloista, joista puolisot ovat vastuussa kumpikin omasta ja toistensa puolesta, niin paljon kuin hänen osalleen tulee (avioliittolain 99 pykälä). Jos puoliso on ylivelkaantunut, hänen omaisuutensa arvoksi merkitään nolla. Jos puolison omaisuuden, jonka avio-oikeus kattaa, arvo ylittää toisen puolisen vastaavan arvon, erotusta tasataan. Ositusta voidaan sovitella (kohtuullistaa), jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. (avioliittolain 103 b pykälä).

Jos puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen, jonka nojalla kummallakaan ei ole avio-oikeutta, avioliiton purkamisen yhteydessä toteutetaan ainoastaan omaisuuden ositus. Osituksen yhteydessä kummallekin puolisolle annetaan heidän henkilökohtainen omaisuutensa. Omaisuuden osituksen lopputulosta voidaan sovitella määräämällä, että toisen puolison omaisuus on kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus. Tässä tapauksessa toinen puoliso saa puolet avio-oikeuden kattamasta omaisuudesta. Osituksen sovittelu on mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen puolisoista saisi pitää huomattavan osuuden omaisuudesta ja jossa toiselle puolisolle ei jäisi asuinpaikkaa (avioliittolain 103 b pykälä).

Jos omaisuuden ositusta ei voida muuten suorittaa tai yhteistä omaisuutta jakaa, tuomioistuin voi antaa luvan omaisuuden myyntiin. Tässä tapauksessa jaetaan saadut myyntitulot.

5.2. Kuka on vastuussa veloista avioeron/erilleen muuttamisen jälkeen?

Velasta, jonka puolisot ovat yhdessä tehneet ja jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten avioliiton aikana, vastaavat molemmat puolisot. Puolisojen välien rikkoutuminen ennen avioeroa koskevan asian tulemista vireille voi johtaa eron jälkeiseen puolison vapauttamiseen toisen puolison tekemää velkaa koskevasta vastuusta, mikäli velkoja on ollut tietoinen välien rikkoutumisesta.

5.3. Voiko toinen puoliso vaatia toiselta puolisolta avio-oikeuden alaisen omaisuuden esinekohtaisen jaon lisäksi erityistä tasausmaksua rahassa?

Jos puoliso saa osituksen yhteydessä vähemmän omaisuutta, kuin mihin hänellä on oikeus, toinen puoliso voi sovitella erotusta maksulla. Korvaus voidaan suorittaa myös antamalla toiselle taholle omaisuutta.

Print this topic

back to top