2 Onko olemassa lakisääteinen avio-omaisuutta koskevaa menettelyä, ja jos on, mitä se sisältää?
2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?
Puolisoiden aviovarallisuutta säädellään kahdella järjestelmällä:
Omaisuuden erottelua ja hankintoihin osallistumista koskeva järjestelmä (HCC:n 1397–1402 pykälä):
Tätä järjestelmää sovelletaan, jos puolisot eivät ole tehneet sopimusta. Omaisuuden erottelua ja hankintoihin osallistumista koskevassa järjestelmässä (HCC:n 1397 pykälä) määrätään säännöksestä, jonka nojalla avioliitto ei vaikuta puolisoiden henkilökohtaiseen omaisuuteen. Puolisoiden ennen avioliittoa omistama omaisuus ja avioliiton jälkeen hankkima omaisuus on osa heidän henkilökohtaista omaisuuttaan. Puolisot ovat henkilökohtaisella omaisuudellaan erikseen vastuussa omista veloistaan. Mikäli avioliitto päättyy, kullakin puolisolla on kuitenkin oikeus sellaiseen toisen puolison omaisuuden arvonlisäykseen, jonka tämä on hankkinut avioliiton alkamisen jälkeen, jos puoliso on omalta osaltaan edistänyt arvonlisäystä (katso kohta 5.1).
Yhteisen omaisuuden järjestelmä (HCC:n 1403–1415 pykälä):
Yhteisen omaisuuden järjestelmä ei ole kovinkaan laajassa käytössä. Yhteisen omaisuuden järjestelmä merkitsee sitä, että puolisot haluavat perustaa yhteisen omaisuuden, jossa heillä on yhtä suuri osuus toistensa omaisuudesta. Puolisoilla ei kuitenkaan ole oikeutta luovuttaa omaa osuuttaan omaisuudesta.
Yhteisen omaisuuden järjestelmän kattama omaisuus (HCC:n 1405 pykälä):
Jos sopimuksessa ei määrätä yhteisen omaisuuden järjestelmän laajuudesta, kyseinen järjestelmä kattaa koko sen omaisuuden, jonka kumpikin puoliso on muuten kuin lahjoituksen avulla hankkinut avioliiton aikana. Se ei kuitenkaan kata tuloa, joka saadaan sellaisesta omaisuudesta, jonka puoliso on omistanut ennen avioliittoa. Yhteiseen omaisuuteen ei kuitenkaan kuulu seuraavanlainen omaisuus, vaikka se olisikin hankittu muuten kuin lahjoituksena: 1. kunkin puolison sellainen omaisuus, joka on tarkoitettu ainoastaan henkilökohtaista käyttöä tai ammatin harjoittamista varten, ja asiaankuuluvat tarvikkeet, 2. HCC:n 464 ja 465 pykälässä säädetyt vaateet (vaateet siitä, että omaisuuden luonteesta johtuen omaisuus liittyy yhteen henkilöön niin vahvasti, ettei sitä voida osittaa tai erottaa hänestä, tai vaateet, joiden osalta on sovittu, ettei omaisuus ole osituksen kohteena) sekä 3. tekijänoikeudet.
2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?
Omaisuuden oletetaan olevan osa yhteistä omaisuutta, jollei toisin todisteta.
2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?
Puolisoiden ei tarvitse laatia omaisuudestaan luetteloa.
2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?
- Omaisuuden erottelua ja hankintoihin osallistumista koskevan järjestelmän perusteella kumpikin puoliso vastaa oman henkilökohtaisen omaisuutensa hoidosta ja luovuttamisesta. Puoliso voi kuitenkin valtuuttaa toisen puolison hoitamaan henkilökohtaista omaisuuttaan siten, ettei tällä ole vastuuta omaisuudesta tai velvollisuutta luovuttaa kyseisen omaisuuden hoidosta saatuja tuloja, jollei muista ehdoista ole sovittu. Näiden tulojen katsotaan olevan osa velvollisuutta, joka koskee perheen tarpeista huolehtimiseen osallistumista (HCC:n 1399 pykälä).
- Yhteistä omaisuutta koskevan järjestelmän nojalla puolisoiden on sovittava siitä, kuka hoitaa yhteistä omaisuutta ja kenellä on oikeus luovuttaa sitä. Samoin puolisoiden on sovittava siitä, tarvitaanko puolison hyväksyntää tapauksissa, joissa toisen puolisoista on sovittu hoitavan omaisuutta.
2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?
Kummankin järjestelmän nojalla yhden puolison tekemät oikeustoimet ovat periaatteessa sitovia ainoastaan kyseisen puolison osalta. Yhteistä omaisuutta koskevan järjestelmän nojalla yhden puolison avioliiton aikana hankkimat velat, jotka liittyvät yhteisen omaisuuden hoitamiseen ja perheen tarpeisiin, ovat kuitenkin toissijaisesti myös sen puolison vastuulla, joka ei ole ottanut kyseistä velkaa (katso kohta 2.6.b).
2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?
- Omaisuuden erottelua ja hankintoihin osallistumista koskevan järjestelmän nojalla ainoastaan velan hankkinut puoliso vastaa avioliiton aikana hankitusta velasta. Velkojat voivat tehdä korvausvaatimuksen ainoastaan velan ottaneen puolison henkilökohtaisen omaisuuden osalta.
- Yhteistä omaisuutta koskevan järjestelmän nojalla velan ottanut osapuoli on vastuussa sellaisista avioliiton aikana hankituista veloista, jotka liittyvät yhteisen omaisuuden hoitamiseen ja perheen tarpeisiin. Velkojat voivat tehdä korvausvaatimuksen velan ottaneen puolison henkilökohtaisen omaisuuden ja yhteisen omaisuuden osalta (ja mikäli tämä omaisuus ei riitä, puolison, joka ei ottanut velkaa, henkilökohtaisen omaisuuden osalta aina puoleen korvausvaatimuksen arvosta asti (HCC:n 1410 pykälä)). Jos kyseessä on henkilökohtainen velka tai velka, joka ei liity velan ottaneen puolison valtuuksiin hoitaa yhteistä omaisuutta, velkojat voivat tehdä korvausvaatimuksen velan ottaneen puolison henkilökohtaisesta omaisuudesta. Korvausvaatimus voidaan tehdä yhteisen omaisuuden osalta ainoastaan, mikäli velan ottaneen puolison henkilökohtainen omaisuus ei riitä, ja silloinkin ainoastaan puoleen yhteisen omaisuuden arvosta asti (HCC:n 1408–1409 pykälä).