2 Onko olemassa lakisääteinen avio-omaisuutta koskevaa menettelyä, ja jos on, mitä se sisältää?

2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Jos puolisot eivät tee avioehtosopimusta, puolisoihin sovellettavaksi aviovarallisuusjärjestelmäksi määritetään lakisääteinen yhteisomistusjärjestelmä. Tässä järjestelmässä kaikki omaisuus, jonka puolisot hankkivat yhteisomistusjärjestelmän aikana, kuuluu siviililain 339 pykälässä tarkoitettuun yhteiseen omaisuuteen. Siviililain 340 pykälässä tarkoitettu kunkin puolison henkilökohtainen omaisuus koostuu seuraavista: omaisuus, joka on saatu perintönä, testamenttilahjoituksena tai lahjoituksena, ellei testamentin laatija tai lahjoittaja ole erikseen määrittänyt, että omaisuus on katsottava yhteiseksi omaisuudeksi; puolison henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu omaisuus; puolison ammatinharjoittamiseen tarkoitettu omaisuus; puolisoiden työn tuloksiin liittyvät aineettomat oikeudet; omaisuus, joka on saatu palkintona tai palkkiona, sekä tieteelliset tai kaunokirjalliset käsikirjoitukset, maalaukset ja taideteokset ja keksinnöt; vakuutuskorvaukset ja korvaukset jommallekummalle puolisolle aiheutuneista aineellisista tai aineettomista vahingoista; omaisuus, rahallinen korvaus tai mikä tahansa arvoesine, joka on saatu henkilökohtaisen omaisuuden korvauksena, ja omaisuus, joka on hankittu vaihtamalla tällaista omaisuutta; sekä henkilökohtaisen omaisuuden perusteella kertynyt omaisuus.

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Jos luettelointia (katso 2.3 kohta) ei ole suoritettu, irtain omaisuus katsotaan yhteiseksi omaisuudeksi, ellei muuta osoiteta. Siviililain 357 pykälän 2 momentin nojalla oletetaan, että puolisot ovat hankkineet yhteistä omaisuutta ja täyttäneet yhteiset velvoitteensa tasapuolisesti, ellei muuta osoiteta.

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Siviililain 343 pykälän 3 momentin mukaisesti puolisoiden on lakisääteisessä yhteisomistusjärjestelmässä luetteloitava ennen avioitumista hankittu irtain omaisuus asiakirjalla, jonka vahvistetaan notaarin tai puolisoiden allekirjoituksella. Luettelointi on suoritettava ennen avioliiton solmimista. Jos puolisot valitsevat erillisomistusjärjestelmän (katso 3.1 kohta), notaarin on vahvistettava sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan irtaimen omaisuuden luettelointi.

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Yhteisen omaisuuden osalta kummallakin puolisolla on oikeus käyttää ja hallita yhteistä omaisuutta ja hankkia yhteistä omaisuutta yksin ilman toisen puolison suostumusta (siviililain 345 pykälä). Yhteisen omaisuuden luovuttamiseen ja kiinnittämiseen liittyvät oikeustoimet voidaan toteuttaa vain molempien puolisoiden suostumuksella. Kumpi tahansa puolisoista voi kuitenkin luovuttaa yksin sellaista yhteistä irtainta omaisuutta, jonka luovuttamiseen ei sovelleta ilmoittamiseen liittyviä muodollisuuksia (siviililain 346 pykälä). Muussa tapauksessa ilman toisen puolison nimenomaista suostumusta toteutettu oikeustoimi voidaan mitätöidä.

Oikeustoimia, jotka liittyvät puolisoiden yhteisenä asuntona olevaan perheen asuntoon tai lasten asuinpaikkana olevaan toisen puolison asuntoon, säännellään erityisellä sääntelyjärjestelmällä. Puoliso ei voi yksin luovuttaa perheen asuntoon liittyviä oikeuksia tai toteuttaa toimia, jotka vaikuttavat asunnon käyttöön, vaikka hänellä olisi asuntoon yksinomainen omistusoikeus. Jos toinen puolisoista kieltäytyy perusteettomasta syystä antamasta suostumustaan, perhe- ja holhousasioista vastaava tuomioistuin voi kuitenkin valtuuttaa toimen toteuttamisen. Puoliso, joka ei ole antanut suostumustaan, voi pyytää toimen mitätöintiä, jos asunto on rekisteröity kiinteistörekisteriin perheen asunnoksi. Mitätöintiä voidaan pyytää, vaikka asuntoa ei olisikaan rekisteröity perheen käyttöön, jos käyttötarkoitus on ollut asunnon hankkineen kolmannen osapuolen tiedossa muista syistä. Muissa tapauksissa toiselta puolisolta voidaan vaatia vain korvauksia (siviililain 322 pykälä).

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Jommankumman puolison velvollisuudet kattaa avioliittoon liittyvät tavalliset kustannukset, jotka aiheutuvat yhteisen omaisuuden ylläpidosta, hallinnasta ja hankkimisesta, katsotaan puolisoiden yhteisiksi velvollisuuksiksi, vaikka vain toinen puolisoista olisi niihin sopimuksella sitoutunut. Myös vastaavat velat voidaan periä puolisoiden yhteisestä omaisuudesta (siviililain 351 pykälä).

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Puolisot ovat yhteisellä omaisuudellaan vastuussa yhteisistä veloista, kuten siviililain 351 pykälässä säädetään. Jos yhteinen omaisuus ei riitä yhteisten sitoumusten kattamiseen, puolisot vastaavat niistä yhdessä henkilökohtaisella omaisuudellaan, ja maksavalla puolisolla on toiseen puolisoon nähden regressio-oikeus ja retentio-oikeus, kunnes hänelle suoritetaan korvaus (siviililain 352 pykälä).