2 Onko olemassa lakisääteinen avio-omaisuutta koskevaa menettelyä, ja jos on, mitä se sisältää?
2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?
Lakisääteisenä aviovarallisuusjärjestelmänä on siirretyn yhteisen omaisuuden järjestelmä. Siitä säädetään avioliittolaissa (laki nro 1987:230) (ÄktB). Kumpikin puoliso omistaa henkilökohtaisen omaisuutensa riippumatta siitä, hankittiinko omaisuus ennen avioliittoa vai sen aikana. Kumpikin puoliso vastaa velkojille omista veloistaan (ÄktB:n 1 luvun 3 pykälä). Samalla kummallakin puolisolla on kuitenkin avio-oikeus, jonka perusteella hän voi vaatia puolta aviovarallisuudesta avioliittoa purettaessa. Avio-oikeus ei siis ole sama asia kuin omistusoikeus. Kaikki asiat, jotka eivät ole henkilökohtaista omaisuutta, kuuluvat aviovarallisuuteen (ÄktB:n 7 luvun 1 pykälä). Omaisuus voi olla henkilökohtaista omaisuutta esimerkiksi avioehtosopimuksesta tai kolmannen osapuolen esimerkiksi testamentissa määräämästä ehdosta johtuen (ÄktB:n 7 luvun 2 pykälä).
2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?
Puolisoiden omaisuus kuuluu aviovarallisuuteen, jollei muuta ole määrätty.
2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?
Kun avioerohakemus on tehty, kunkin puolison omaisuus ja sitoumukset kirjataan tarvittavalla tarkkuudella ja sellaisina kuin ne ovat hakemusta jätettäessä. Omaisuus ja sitoumukset on kirjattava myös tapauksissa, joissa avioliitto puretaan jommankumman puolison kuoleman vuoksi. Mikäli kuolinpesästä on laadittava luettelo, tuomioistuin määrää osituskirjaajan (ÄktB:n 17 luku). On tärkeää ottaa huomioon, että puolisoiden avioliiton alkaessa omistamasta omaisuudesta ei Ruotsin lainsäädännön perusteella kirjata tietoja.
2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?
Kummallakin puolisolla on oikeus luovuttaa vapaasti henkilökohtaista omaisuuttaan. Pariskunnan yhteisen kodin ja sen irtaimiston sekä kiinteistöjen luovuttamiseen yleisesti voidaan kuitenkin tarvita toisen puolison hyväksyntä. Asiaa koskevat rajoitukset annetaan ÄktB:n 7 luvun 5 pykälässä. Periaatteessa ne tarkoittavat sitä, että puolison suostumusta saatetaan vaatia kiinteistön kiinnittämistä, panttaamista, vuokraamista ja myymistä varten riippumatta siitä, kuuluuko kiinteistö aviovarallisuuteen vai jommankumman puolison henkilökohtaiseen omaisuuteen. ÄktB:n 7 luvun 5 pykälän rajoituksia rikkovan luovutuksen oikeusvaikutukset on määritetty ÄktB:n 7 luvun 8–9 pykälässä. Lyhyesti sanottuna rajoituksia rikkova oikeustoimi on mitätön. Sääntönä on, että omaisuus palautuu sen alkuperäiselle omistajalle. Omistaja voi kuitenkin pyytää yleiseltä tuomioistuimelta lupaa luovuttaa tiettyä omaisuutta ilman toisen puolison suostumusta (ÄktB:n 7 luvun 8 pykälä). Tämän lisäksi avioerohakemusta jätettäessä (niin kutsuttuna kriittisenä aikana) kumpaakin puolisoa koskee vastuuvelvollisuus, joka koskee sitä, miten he hoitavat omaisuutta ja sitoumuksia, jotka sisältyvät omaisuuden ositukseen (ÄktB:n 9 luvun 2–3 pykälä). Puolisoiden oikeuksien suojelemiseksi omaisuuden osituksen yhteydessä tuomioistuin voi jommankumman puolison pyynnöstä päättää poistavansa toisen puolison oikeuden käyttää tiettyä omaisuutta (ruotsiksi: särskild förvaltning) (ÄktB:n 9 luvun 8 pykälä) kunnes omaisuuden ositus on saatettu loppuun.
2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?
Jommankumman puolison tekemät oikeustoimet eivät ole toisen puolison kannalta sitovia. Kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan. Puolisot ovat yhdessä vastuussa veloista ainoastaan tapauksissa, joissa he ovat hankkineet velkaa yhdessä.
2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?
Puolisot vastaavat ainoastaan omista veloistaan riippumatta siitä, liittyvätkö velat henkilökohtaiseen omaisuuteen vai aviovarallisuuteen. Riippumatta siitä, onko puolison omaisuus aviovarallisuutta vai henkilökohtaista omaisuutta, puolison omaisuutta voidaan käyttää hänen veloistaan vastaamiseen tai molempien puolisoiden veloista vastaamiseen, jos puolisot ovat tehneet sitoumuksen yhdessä, missä tapauksessa he ovat yhdessä ja erikseen siitä vastuussa.